Raviurheilun monipuolinen maailma

Breeding of warm or Finnish horsesSuurin osa Suomen kasvattajatoimista kohdistuu ravihevosten kasvattamiseen ja niillä mahdollisesti kisaamiseen. Suomalaiset kasvattajat toimivat pääasiassa harrastuspohjalta tai osana toista ammattia, sillä raviurheilu on viimeisten kahden vuosikymmenen aikana Suomessa pikkuhiljaa vähentynyt eikä se välttämättä tuota ammattina enää samalla tavalla kuin ennen. Kasvatustoiminta on kuitenkin mielenkiintoinen tapa pysyä mukana ravien maailmassa. Moni suomalainen kasvattaja omistaa joitakin hyviä kasvatukseen sopivia siitostammoja ja oreja, kun taas joillakin harvoilla kasvatustoiminta on laajaa ja heillä on kymmeniä erilaisia hevosia.

Lämminveristen tai Suomenhevosten kasvatus

Suomalaisissa raveissa pääasiassa käytetään lämminverisiä nopealiikkeisiä hevosia ja erikseen on lähdöt suomenhevosia varten. Lämminveriset ovat usein sirorakenteisempia ja korkeaselkäisiä, nopeita ratsuja, joilla on suuri pää, siro ruumiinrekenne ja korkeat jalat. Ne ovat rakenteeltaan kuin luotuja kovaan vauhtiin ja niille on ominaista kilpailuvietti.

Myös suuri osa Suomenhevosista kasvatetaan raviurheilua silmällä pitäen, vaikka kasvatustoiminnasta osa koulutetaan suoraan ratsuiksi. Suomenhevosilla on hieman tavallista lämminveristä raskaampi ruumiinrakenne ja ne saattavat olla hieman matalampia säkäkorkeudeltaan ja profiililtaan, kuin lämminveriset. Ne menestyvät kuitenkin raveissa hyvin, sillä ne ovat vahvajalkaisia ja kestäviä hevosia. Suomenhevosen rauhallinen luonne on usein otollinen kilpailutilanteeseen, sillä siinä on vauhtia, mutta se on keskimääräistä lämminveristä rauhallisempi ja tasapainoisempi.

Kasvatustoimintaan kuuluu oleellisesti Suomessa varsan opettaminen valjaille ja kisatoiminnan aloittaminen noin kolmevuotiaana. Raveissa erilaiset lähdöt erotellaan ikäluokkien mukaan, joten jokaisella aloittavalla ravihevosella on samat mahdollisuudet menestyä. Kasvattajan osuus voitoista, mikäli varsa on myyty toiselle omistajalle, on 10 prosenttia mahdollista tuotoista, joita myyty kasvatusyksilö tuottaa koko ikänsä aikana.

Loukkaantumisten myötä ratsuksi

Hevosen ura saattaa kestää nuoresta muutaman vuoden ikäisestä ravurista noin kaksitoista vuotiaaksi, mutta moni päätyy myös lyhyemmän raviuransa jälkeen uudelleen koulutukseen ratsuksi, sillä raveissa juoksevat loukkaavat harmillisen usein jalkojaan, jolloin niistä ei välttämättä enää ole menestyvälle raviuralle. Vain parhaat vahvajalkaisimmat juoksijat menestyvät ja loukkaantumiset tuntuvat vaikuttavan suuresti ravurien keski-ikiin, sillä kohtuullisen suuri määrä yksilöjä päätetään lopettaa raviurheilun päättymiseen jälkeen. Uudelleenkoulutus on aina pidempi kuin alkuperäinen koulutus, sillä hevonen muistaa kilpailuaikansa koko ikänsä.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *